lauantai 13. joulukuuta 2014

Kun katsot yhtä sanaa

Ensimmäinen tehtävä on valita sana. Vain yksi sana. Ihan mikä sana tahansa. 
Tämä on ehkä se vaikein tehtävä, koska vaihtoehtoja on, no, loputtomasti.
Oikea tehtävä on kuvata. 
10 kuvaa, yksi sana.

Halusin sanan, joka olisi moniulotteinen. Joskus myös ystävän ajatuksista on korvaamaton apu. Meillä käy täällä Floridassa paljon vieraita. Raikkaita ajatuksia. Aion jatkossakin etsiä inspiraatiota omien aivojeni ulkopuolelta. 

Vesi. Aivan mahtava sana.

Tästä innostuneena ehdotin kynttilöitä kuvanneelle kurssikaverilleni valitsemista kynttilä-sanan sijasta liekin. Tai tulen. Muiden valintoja olivat muiden muassa risteys, lusikka, silta, kulma ja kamera. 
Tällaiset projektit, joissa lopputulosta on rajoitettu vain hieman (tässä tapauksessa sen verran, että kuvia tulee olla kymmenen) ovat tavallaan turhauttavan vapaita. Toisaalta aivan mahtavia. Mahtavia siis silloin, kun löytää sen toimivan idean. Turhauttavia silloin, kun pää on tyhjää täynnä. Mutta koska kyse on luovasta alasta, on ihanaa, että luovuutta saa käyttää. Katsomme aina toistemme kuvat, ja on kiinnostavaa nähdä, kuinka erilaisia tulkintoja sama tehtävä saa. Ihmisistä oppii yllättävän paljon katsomalla hänen kuviaan.

Vesi on todella kuvattu aihe. Se alkoikin hirvittää hetken kuvattuani. Saanko tehtyä mitään, mikä ei olisi jo aivan totaalisen nähty. Kiinnostuuko kukaan enää minun kuvistani. Kuinka hoidan homman sortumatta kliseisiin? No, en varmaan mitenkään. Mutta yritin saada niihin kliseisiinkin jotain omaa.
Lopputulokseen olin lopulta kauhean tyytyväinen. Opettajakin myhäili, ja se vasta tuntuikin hyvältä.

Innostuin kokeilemaan monenlaista. Mutta yksi asia valkeni aika pian. Vesi näyttää parhaalta silkkisenä. Jos ei tietoisesti hae veistoksellisuutta. Luonnonvesi pitää olla silkkistä. Mikään siltä väliltä ei toimi oikeastaan ollenkaan. Silkkiseen veteen tarvitsee filtterin. Onneksi on Amazon.com. 9 dollaria ja kolme eri tummuuksista filtteriä myöhemmin sain kuvattua silkkistä vettä päivänvalossa. Yöllä kuvaaminen on tietenkin myös vaihtoehto, mutta halusin kuvata nimenomaan päivällä. Yökuvissa on hyvin erilainen tunnelma. Ei  huonompi, mutta erilainen.
Tämä projekti tuotti ehkä suurimman määrän digitaalista roskaa. Muistikortit pullolleen. Mutta niistä kaikista huonoista viisastuneena sain vangittua myös kourallisen kauniita.

Tässä niistä viisi.

Drop, ISO 100, f/3.3, 1/750sec

Falls, ISO 100, f/16, 8sec
Bokeh of the river, ISO 100, f/2.8 1/4000sec
Soothing water, ISO 100, f/3.3, 1/750sec

Wave washing over, ISO 71, f/22, 0.7sec