torstai 13. marraskuuta 2014

Aurinkoisia haasteita

Kylläpäs venähti pitkälle syksyyn, ennen kuin sain bloggerin auki.
Täällä minä olen. Kamerani kanssa maailman toisella puolen. 
Opiskelu alkoi lokakuun alussa, ja projektit valloittivat elämäni. Ajatuksia ja tunnelmia koulu on herättänyt paljon. Erityisesti alun negatiivisia olen pohtinut paljon ja lopettaminenkin kävi heti alkuun mielessä. Nyt käyntiin päästyäni tunnelmat ovat onneksi ottaneet täyskäännöksen.

Olen siis onnellinen photography major Art Institute of Fort Lauderdalessa. Tavoitteenani on Associate of Arts- tasoinen tutkinto, vastannee valokuvauksen maisteritutkintoa. Suomessa tuskin aivan vastaavaa on tarjolla. Aloitin lokakuun alussa ja nyt on reilun kuukauden verran kokemusta amerikkalaisesta college-opiskelusta. Hyvin erilaista. Varsinkin kun vertailen kokemuksiani kuuteen vuoteen lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Alku oli jopa hieman järkytys. Pettymys. Koko asetelma ja opetustyyli tuntui hyvin yläastemaiselta. Opiskelijoita kohtaan epäkunnioittavalta. Käskyttävältä. Ensivaikutelma oli enemmän kuin nihkeä. Kahden viikon jälkeen en ollut ollenkaan vakuuttunut, että paikka on minulle oikea. 
Taso on hyvin kirjava. Muutama opiskelija ei edes omistanut kameraa. Omia otoksia esiiteltäessä isolla osalla oli taskussaan filttereillä käsiteltyjä kännykkäräpsyjä. Manuaalisesta kamerankäytöstä ei ollut käsitystäkään. Ei yllätys sinänsä, jos välineenä harrastukselle on ollut iPhone.
Muutama ihan vakavasti otettava tapauskin toki mukaan mahtui. Kirjava kokoonpano.
Lisäksi tunsin itseni vähän vanhaksi. Puolet kurssikavereistani on alle 20-vuotiaita. 
Olin vähän järkyttynyt ekoista viikoista. Kuvitelmani taidekoulusta, jonne tulijat ovat jo lähtötasoltaan puoliammattilaisia, viimeistä hiomista vaille valmiita, mureni melko nopeasti. Olin pelännyt, että minut nauretaan kuvineni pihalle, mutta välillä on tullut hetkiä, jolloin olen tuntenut olevani jopa vähän liian hyvä, vaikka aika raakile olen itsekin. Tasoerot oletettavasti kuitenkin tasoittuvat, kunhan junioriosasto saa otettua tekniikkaa haltuun. Osa minusta kuitenkin toivoi pääsyä seuraan, joka haastaisi enemmän.

Nyt kuukauden jälkeen olen kuitenkin innostunut. Totaalisen innostunut. Opettajat ovat muuttuneet ihmisiksi huomattuaan, että olen enemmän kuin tosissani. Olen oppinut paljon ja saanut rakentavaa palautetta. Yritän tehdä projektit ujuttaen itseäni sekaan niin paljon kuin mahdollista. Yritän toteuttaa tehtävänannon kuvilla, joita ottaisin muutenkin. Palautan vain sellaista, mihin olen tyytyväinen. Nautin, kun saan hioa kuviani ja haastaa itseäni. Olen saanut itseluottamusta omaan tekemiseeni. Varmuutta siihen, että ehkä minussa on ainesta olla joskus hyvä. Rakastan valokuvausta koko ajan enemmän.

Projektit ovat olleet monimuotoisia. Täysin teknisistä tehtävistä taiteellisempiin. Uusia projekteja on viikoittain ja ne ovat työläitä. Minä nautin niistä. Eri tekniikoiden soveltamista tulee harvoin  harjoiteltua niin perusteellisesti. Yhdellä viikolla silmäni etsivät linjoja. Seuraavalla värejä. Huomaan oppivani näkemään. Kameraa oppii käyttämään kuka tahansa. Näkeminen on vaikeinta.
Kameraa käytetään tarkennusta myöten täysin manuaalisesti.

Florida on ihana paikka asua. Luulin, että täällä olisi loputtomasti kuvattavaa. Siinä olin ehkä hieman väärässä. Valo täällä on jotain kaameaa. Sitä on aivan liikaa. Se on kovaa ja kirkasta. Normaalielämässä positiivinen ongelma on kameran kanssa kulkiessa riesa. Ainoa hetki, jolloin valo on kaunis, on tunti ennen auringonlaskua. Silloin tulee jo kiire, koska aikaa on tasan tunti.
Kaikki on todella kaunista ja huoliteltua. Liian täydellistä. Siloiteltuja golf kenttiä, rantoja ja istutettuja palmuja. Kaikki on jotenkin jo niin kuvattua. Nähtyä. Pidän kuvista, joissa on enemmän luonnetta. Jotain aitoa ja rosoista. Mielenkiintoista. Niitä pitää todella hakea. Toisaalta yritän nauttia näistä olosuhteista ja nähdä niissä kaunista. Tällainen on Florida.

Niitä projektien tuotoksia sitten. Tässä pieni kollaasi.

Lines ISO 100, f/3.2, 1/500sec

Color isolation ISO 200, f/2.5, 1/50sec

Monochromatic color harmony ISO 200, f/2.8, 1/250sec

Color isolation ISO 100, f/5.0, 1/320sec

Monochromatic color harmony ISO 200, f/3.5, 1/40sec
Forced perspective ISO 200, f/22, 1/100sec

Complimentary color ISO 200, f/2.8, 1/80sec



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti